Porvoon kulttuurisuunnistus, rastit
Runebergin kotimuseo – Aleksanterinkatu 3
Kolme on suurta suomalaista kansallisuuskäsityksen luojaa: Runeberg, Lönnrot ja Snellman. Nyt keskitytään Runebergiin, poikaan Walteriin ja Porvooseen.
Tehtävät:
1. Edessä laula tai lausu runo Maamme – etsi myös netistä runo Saarijärven Paavo ja Sven Dufva. Kerro Riminiläisille, kuinka runot kuvastavat suomalaisen kansan peruspiirteitä: sitkeyttä ja urheutta ja kuinka nämä piirteet korostuvat Norssissa, ei niinkään Ressussa.
2. Mene museoon ja nauti 1800-luvun porvarillisesta tunnelmasta – samalla muistuttaen Riminiläisiä ystäviämme, että Suomi oli Euroopan köyhimpiä maita ja 1865–68 koettiin maassamme Euroopan historian pahimpia nälänhätiä – 15% kuoli nälkään ja tauteihin (270 000/1,7 milj).
Walter Runebergin kokoelma – Aleksanterinkatu 5
Jos isä oli luomassa suomalaista kansallisuuskäsitystä runoin, niin poika taas veistoksin! Niistä huokuu klassinen taideperintö yhdistettynä roomalaiseen valtiokäsitykseen, joka ilmenee erityisesti Helsingin Senaatintorilla Aleksanteri II patsaassa: Venäjän keisarin ja suuriruhtinas Aleksanteri II:n muistomerkki Helsingin Senaatintorilla. Monumentti paljastettiin vuonna 1894. Runeberg loi jalustan vertauskuvalliset veistosryhmät Laki (Lex), Valo (Lux), Rauha (Pax) ja Työ (Labor). Laki-ryhmän hahmot tulkittiin myöhemmin Suomi-neidoksi ja Suomen leijonaksi.
Tehtävä:
Tämän patsaan näytätte ystäville Helsingissä, ihailkaa Suomen autonomista monumentaalikeskustaa ja nyökytelkää hyväksyvästi AII edessä ja kiitelkää miestä maaorjien vapauttamisesta ja Suomen monipuolisesta uudistamisesta. Älkää menkö yksityiskohtiin vieras saattaa pitkästyä tylsistä jaaritteluista.
Porvoon Tuomiokirkko ja Suomen ”semi-itsenäisyys” (Kirkkotori 1)
Tuomiokirkko on katoliselta ajalta 1400-luvulta ja omistettu Jeesuksen äidille, Marialle. Suomi liitettiin Napoleonin sotien seurauksena Venäjään 1809. Yllättäen Suomea ei ryöstetty ja tuhottu, joka kuului tuohon aikaan sodan perinteisiin, vaan suomalaiset saivat autonomian ”semi-intesenäisyyden” Porvoon valtiopäivillä, jonka avajaiset pidettiin Tuomiokirkossa.
Tätä asiaa juhlistettiin 1909 provakatiivisesti sortokauden aikana. ”Poika” Walter Runeberg on veistänyt myös Aleksanteri I:n patsaan, joka löytyy Porvoon tuomiokirkosta. Se paljastettiin 1909, kun vietettiin Porvoon valtiopäivien 100-vuotisjuhlaa. Suomalaiset jakoivat keisarit pahiksiin ja hyviksiin, AI ja AII kuuluivat kyberhyviksiin. Siispä heille patsaat ja potretit tehtiin! He valmistelivat Suomen itsenäisyyden!
Tehtävä:
Menkää AI patsaan eteen ja nyökytelkää hyväksyvästi ja ajatelkaa lämpimiä ajatuksia AI:sestä!