FOOD: CHALLENGES FOR THE FUTURE

With reference to ZERO HUNGER no 2 goal of the UN 2030 Agenda for sustainable development

Link: to the Goal 2

Zero Hunger

It is time to rethink how we grow, share and consume our food. If done right, agriculture, forestry and fisheries can provide nutritious food for all and generate decent incomes, while supporting people-centered rural development and protecting the environment.

Right now, our soils, freshwater, oceans, forests and biodiversity are being rapidly degraded. Climate change is putting even more pressure on the resources we depend on, increasing risks associated with disasters, such as droughts and floods. Many rural women and men can no longer make ends meet on their land, forcing them to migrate to cities in search of opportunities. Poor food security is also causing millions of children to be stunted, or too short for the ages, due to severe malnutrition.

A profound change of the global food and agriculture system is needed if we are to nourish the 821 million people who are hungry today and the additional 2 billion people expected to be undernourished by 2050. Investments in agriculture are crucial to increasing the capacity for agricultural productivity and sustainable food production systems are necessary to help alleviate the perils of hunger.

Food Security

• Agriculture is the single largest employer in the world, providing livelihoods for 40 per cent of today’s global population. It is the largest source of income and jobs for poor rural households.
• 500 million small farms worldwide, most still rainfed, provide up to 80 per cent of food consumed in a large part of the developing world. Investing in smallholder women and men is an important way to increase food security and nutrition for the poorest, as well as food production for local and global markets.
• Since the 1900s, some 75 per cent of crop diversity has been lost from farmers’ fields. Better use of agricultural biodiversity can contribute to more nutritious diets, enhanced livelihoods for farming communities and more resilient and sustainable farming systems.
• If women farmers had the same access to resources as men, the number of hungry in the world could be reduced by up to 150 million.
• 840 million people have no access to electricity worldwide – most of whom live in rural areas of the developing world. Energy poverty in many regions is a fundamental barrier to reducing hunger and ensuring that the world can produce enough food to meet future demand.

Project meetings in Helsinki

1. TI 18.12. klo 14:15 – 16, lk B304
   Projektin käynnistäminen: opiskelijat ryhmiin ja aiheiden alustavaa valintaa
2. KE 5.2. 13:00 – 14:30, lk B304
   Projektityön esittelyä ja aiheiden valinta, valmistelua
3. KE 4.3. 13:30 – 15:30, lk B304
   Projektityön valmistelua
4. KE 8.4. 14:45 – 16, lk B304
   Projektityön esittely ja lopullinen  tarkentaminen
5. KE 29.4. 14:45 – 16, lk B304
   Valmiita esityksiä
   Puolet projektitöistä esitetään ensi syksynä
6. SU 03.5. 11:30 –
   Italialaisten vierailun viimeistelyä ennen heidän saapumistaan

 Projektitöiden aiheet

Natasha Asender 18B
Veronica Hurri 18C

Iida Roikonen 18C
Aada Ora TYK
Nelli Orell 18B
Siiri Parantainen 18B

Kia Kauppila 19A
Karla Wikström 19C
Roosa Sahri 19B
Erikoisruokavaliot – eettisyys ja ympäristö

Malva Kultti 19A
Ella Toppila 19B
Nuora Nicole 9D
Erikoisruokavaliot – eettisyys ja ympäristö

Helmi Pham 19B
Inari Isohanni 19B
Salla Löfroth 19C
Erikoisruokavaliot – ihminen ja terveys

Tuomo Martelius 18B
Juuso Liikanen 18A
Pyry Ohtonen 18B

 
 
Activities

1. Collecting, organizing and representing data about teenagers’ lifestyles with the help of multimedia technologies and promoting a balanced and sustainable diet ;
2. Educating to aware choices connected to the purchase and consumption of food and recognise the environmental impact of food and the characteristics making some kinds of foods/dishes nutritionally balanced ;
3. Understanding the production techniques of organic food;
4. Reflecting on the legal and social aspects connected to cooperative companies and their role on a territory;
5. Comparing the data collected by both  partners’  studies

Ravintoon ja ruokaan liittyviä projektityön aiheita

1. Ravinnon riittävyyteen liittyvät ongelmat ja ratkaisut
   On arvioitu, että ravinnon tarve maailmassa on noin 50% suurempi vuonna 2030 kuin mitä se on tänään.
   Teeman sisällä voi tarkastella esimerkiksi seuraavia aiheita: ravinnon tarpeen kasvuun liittyvät tekijät (tässä voisi tarkastella maapallon eri alueita, kulttuuriset tekijät, alueiden maantieteelliset erityispiirteet), ravinnon ja ruuan tuotantoon liittyvät haasteet, ruuan/ravinnon käyttöön ja kulutukseen liittyvät haasteet ja ongelmat (ylitarjonta, ruokahävikki, ravinnon epätasainen jakautuminen maapallolla tai vaikkapa Suomen tilanteen tarkastelua: miten meillä pyritään ratkaisemaan esimerkiksi hävikkiruokaan liittyvät haasteet)

2. Ravinnon tuotantoon ja käyttöön liittyvä ympäristökuormitus
   Esimerkiksi lihantuotanto ja -kulutus→metaani, vesistöihin päätyvä typpi, lihan kuljetus ja prosessointi→energiankulutus yms.

3. Bioteknologian mahdollisuuksia ja innovaatioita ruuan ja ravinnon tuotannossa
   Millaisia menetelmiä ja kokeiluja on olemassa maailmanlaajuisesti/Suomessa, joilla pyritään ratkaisemaan ravinnontuotantoon liittyviä haasteita, esimerkiksi siirtogeeniset kasvit/eläimet, maaperän muokkaus mikrobien avulla, synteettinen lihankorvike, kasvilajien tuottavuuden parantaminen yms.

4. Erilaisia erikoisruokavalioita
   Esimerkiksi vegaanius, vegetarismi, paleoruokavalio, planetaarinen ruokavalio yms.
   Vvoi tarkastella esimerkiksi ympäristökuormituksen ja kestävän kehityksen tai vaikkapa ihmisen terveyden näkökulmasta.

5. LUOMU- ja lähiruokaan liittyvät edut/haitat/haasteet.
   Myös edellä mainittuihin liittyviä myyttejä voi tarkastella

6. Uuselintarvikkeet
   Mikä merkitys, mitä tarkoitetaan, olisiko ratkaisu ravintoasiaan
   Esimerkiksi Suomessa hyönteiset ja chian siemenet luokitellaan uuselintarvikkeisiin
   Tähän voisi liittää myös ns. terveyttä edistävät elintarvikkeet (xylitol-tuotteet, jotkut probiootit)
   Mikä näiden merkitys, onkohan Italiassa samanlaista jaottelua?

7. Millaisia valintoja (suomalainen) lukiolainen voi tehdä ravintoon ja ruokaan liittyen?
   Tätäkin aihetta voi tarkastella esimerkiksi ympäristön, kestävän kehityksen, kulttuurin tai terveyden näkökulmasta.

Projektityön tekemisen ohjeita

1. VALITKAA RYHMÄSSÄ ITSEÄNNE KIINNOSTAVA AIHE JA MIETTIKÄÄ MISTÄ NÄKÖKULMASTA HALUATTE AIHETTA LÄHESTYÄ (TUTUSTUKAA PROJEKTIN ERILAISIIN AIHEVAIHTOEHTOIHIN TAI KEKSIKÄÄ OMA). JOS AIHEEN RAJAAMINEN TAI HAHMOTTAMINEN ON HANKALAA, NIIN KYSYKÄÄ ROHKEASTI NEUVOJA JA VINKKEJÄ KURSSIN OPETTAJILTA.

2. AIHEEN VALITTUANNE TUTUSTUKAA MAHDOLLISIMMAN MONIPUOLISESTI TIETOTARJONTAAN; ERILAISET TUTKIMUSLAITOSTEN NETTISIVUT TARJOAVAT PÄIVITETTYJÄ TUTKIMUSTULOKSIA JA TILASTOJA MONESTA AIHEPIIRISTÄ. MYÖS OPPIKIRJOJA JA MUUTA KIRJALLISUUTTA KANNATTAA KÄYTTÄÄ APUNA TIEDON ETSIMISESSÄ JA KOKOAMISESSA.

3. TIEDON HAUN YHTEYDESSÄ VOI JO MIETTIÄ ESITYSTAPAA. PERINTEINEN POWER POINT ON KYLLÄ HELPPO JA OSIN TOIMIVAKIN RATKAISU, MUTTA TOIVOTTAVAA ON, ETTÄ MUITAKIN ESITYSTAPOJA KÄYTETTÄISIIN. ESIMERKIKSI VIDEOT (haastattelut, itse tehdyt biisit ja runot, ympäristön eli ihanan Helsingin kuvaus yms.) OVAT USEIN HAUSKOJA TEHDÄ JA NIIDEN AVULLA MYÖS KESKEINEN TIETO JÄÄ HYVIN MIELEEN. MIKÄÄN EI MYÖSKÄÄN ESTÄ TEKEMÄSTÄ VAIKKAPA NÄYTELMÄÄ TAI MUUTA LIVE-ESITYSTÄ; OLKAA SIIS LUOVIA! MUSIIKIN KÄYTTÖ PROJEKTITÖISSÄ ON ERITTÄIN SALLITTUA.

4. PROJEKTITÖITÄ TEHDÄÄN OSITTAIN KURSSIN KOKOONTUMISKERROILLA, MUTTA TYÖSKENTELYÄ JATKETAAN MYÖS OMALLA AJALLA;
   KOKOONTUMISKERTOJA ON KUITENKIN VERRATTAIN VÄHÄN.

5. KAIKKIEN ESITYSTEN TULISI OLLA VALMIITA VIIMEISTÄÄN KESKIVIIKKONA 29.4., JOLLOIN ESITYKSET KÄYDÄÄN LÄPI OMAN RYHMÄN KESKEN. OSA ESITYKSISTÄ PIDETÄÄN SUOMESSA TOUKOKUUSSA JA LOPUT ITALIASSA LOKAKUUSSA.

Esityskieli on englanti, mutta siitä ei kannata eikä tarvitse ottaa paineita; asiat tulevat varmasti ymmärretyksi. Projektityön tarkoitus on tutustua johonkin laajan kattoteeman aiheeseen tarkemmin ja esitellä se muille teeman parissa työskennelleille opiskelijoille. Hienoa on, jos kaikki oppivat jotakin uutta; myös me opettajat! Tarttukaa siis rohkeasti kiinnostavaan aiheeseen ja antakaa luovuuden loistaa!

Zero Hunger ja Suomi

Link: Kesko

Globally:

• A fair compensation for work done is included in Kesko’s purchasing principles and Principles and Practice of Socially Responsible Trading guide.
• Kesko’s grocery trade and Fairtrade Finland have signed a cooperation agreement, which aims to offer customers a more extensive selection of sustainable products and increase the benefits channelled to Fairtrade farmers. The farmers of Fairtrade products are always paid at least the guaranteed price plus a Fairtrade premium.
• In 2017, The Pirkka range included 37 Pirkka Fairtrade products and 35 Pirkka UTZ-certified products. All Pirkka and K-Menu coffees and Pirkka range chocolates are Fairtrade or UTZ-certified.

Locally:

• K Group (Kesko and the K-stores) works actively to reduce food waste. Some 90% of K-food stores donate edible food products they no longer can sell to local charities, which then distribute the products as food aid to those in need.
• Kesko’s own K-Menu range products are affordable and good quality staple foods.
• Kesko participates in many efforts to promote local origin and domestic food production: the Thank the Producer operating model, Local Food Dates and the K-Supermarkets’ ”Locally for You” campaign.

LINK: Biotalous – Bioeconomy

 

 

LINK: 30 Ways Business Schools are Supporting SDG 2 Zero Hunger – World Food Day